Nesteinen kunto ja lepoviikon käynnistys

Lupasin teille olla rehellinen fiiliksissä tässä dieetin edetessä, joten HERE GOES. Näinkin nopsaa ne fiilikset voi näköjään vaihdella (täytyyhän sitä joku muistutus olla päivittäin siitä että oon nainen, heh), mutta nyt on kyllä aika stressipallo-olo. Pallo ihan sanan varsinaisessakin merkityksessä, koska kroppa keräs jäätävät nesteet itseensä. :( Nesteen kertymistä on ollut jo vähän aikaa mutta nyt sitä tuntuu kertyneen ihan reippaasti ja naamakin tuntuu turvonneelta. Näyttäis siis siltä, että pienestä stressitilasta tässä kärsitään, joten nyt vedetään liinat hetkeks, jos ei kiinni niin ainakin melkein. Nimittäin nyt tarvitaan sitä LEPOA - ennen kuin tuun kipeeks tai muuta vielä inhottavampaa.

Muistutuksena, mä stressailen nyt sitä kisakuntoa (ennen kuin joku tulee kertomaan et hei sä oot ihan normaalin näkönen, älä huoli)...

Oon tässä seurannu omia tuntemuksiani sen suhteen, herääkö joku paniikki tai epävarmuus muiden, upeiden ja kauniiden kisakumppanien kuvia nähdessä ympäri Instagramia, Facebookia ja blogeja. Ja tottahan siinä tulee tiirailtua että jahas, tuolla ollaan dieetin kanssa jo noin pitkällä, mites tää mun pömppömaha nyt sopii tähän kuvioon!?!? Upeita naisia tulee olemaan lineupit täynnä ja niitä fysiikoitahan siellä vertaillaan, joten aika psyykkistä tää peli kieltämättä on. Pitää pysyä pää tosi kylmänä että pystyy tekeen täysillä vaan sitä omaa juttua ja järkeviä valintoja, keskittymään omien heikkouksien yli pääsemiseen ja unohtaa se mitä muut tekee. 

Musta tuntuu, että sosiaalinen media on tavallaan tehny tästä pelistä vielä astetta kovempaa, kun kisakumppaneita tosiaan näkee päivittäin ja kaikki jakaa kuulumisiaan ja kunnon kehittymistä päivittäin. Se on tavallaan älyttömän innostavaa ja ihanaa kun voi jakaa kaiken muiden lajin harrastajien kanssa, mutta toisaalta jos siihen muiden kyttäämiseen jää koukkuun, se voi irrottaa keskittymisen olennaisesta.

Joka tapauksessa, JUST NYT itellä on todella epävarma olo omasta kunnosta, mut laitanpa nyt silti teille näytille että missä mennään. Siellähän mä patsastelen bikineissä parin kuukauden päästä anyways. Jos kaikki hyvin menee.

Aikaahan tässä on vielä 9 viikkoa ennen Fitness Classicia. Siinä ajassa pitäis teoriassa ehtiä kuntoon, varsinkin, kun iso osa kropassa olevasta pehmeydestä on nestettä. Mutta kyllähän se mietityttää, että ehtiikö sittenkään? Entä jos nämä mun muutama tiputettava kilo on niin tiukassa, ettei suostu millään lähtemään? Entä jos dieetti ei vaan pure ja jään rannalle ruikuttaan?

Oon optimisti ja uskon että järkevillä valinnoilla tää kunto saadaan vielä skabaan mennessä timmiksi, mutta just tällä hetkellä fiilis on alakulonen.

Että siinä sitä rehellisyyttä.

Tästä näkee vielä hyvin tän "pötkö"-kropan.... Parempi olis saada vielä tosta keskivartalosta pöhötykset pois ennen kisoja! Selkä on pehmee, maha on pehmee, oikeestaan koko kroppa tuntuu pehmeeltä. Keskivartalo näyttää suoralta pötköltä. Tuntuu, että kunto on menny taaksepäin siitä mitä se jo jossain vaiheessa oli, ja se taas voi kertoa ylirasituksesta. Nivelet ainakin on ihan selkeesti nesteiset, polvet varsinkin. Zero Pointit on auttanu siihen, ettei nilkat ja pohkeet oo turvonnu, mutta tarvisin siis varmaan tällä hetkellä jonkun kokovartalokompression...

Ja voin kertoo, että tällänen negatiivinen, epävarma fiilis valtas mun mielen ihan parissa päivässä :D Enkä edes tiedä että miks. Kyllä mä ihan järjellä ajateltuna koitan pitää mielessä, että homma on hanskassa ja fokus selvä, mutta...kun sitten on se mutta! Tunteet on aina mukana ja nehän ne on jotka vaihtelee. Mutta kaiken tän purnaamisen keskellä mä oon toisaalta ilonen, että nyt mulla on mahdollisuus oikeesti kehittyä tän lajin kautta. Mä oon itse mun pahin kilpailija, tässä se huomataan!

Omalta mukavuusalueelta siis astuttu ulos, check. Tästä on suunta vain uutta, vahvempaa minää kohti. :)

Vaatteet päällä vielä niin ei jää traumoja teille! :D